Alla on lueteltu Olympiakomitean laatimat 2.1.2024 päivitetyt Tähtiseuran laatutekijät, jotka seuran täytyy täyttää saadakseen Tähtimerkin. Jokaisen kriteerin alle on (sinisellä värillä) pyritty avaamaan, mitä kriteerin toteuttaminen hyväksytysti voi tarkoittaa aikidoseurassa. Ajatuksena on helpottaa sekä olemassa olevien seurojen auditointeihin valmistautumista että tulevien Tähtiseurojen polkua.
Johtaminen ja hallinto
Johtaminen
1. Seuran toiminnan tarkoitus on selkeä ja seuran arvot on määritelty.
Toiminnan tarkoitus on määritelty seuran säännöissä. Seuran arvot on määritelty. Säännöt ja arvot ohjaavat seuran toimintaa ja ovat kaikkien luettavissa seuran nettisivuilta. Miten arvot näkyvät seuran toiminnan eri osa-
alueilla?
Esim. Aikidoliiton arvot:
- ”Suomalaisen aikidotoiminnan arvolähtökohdat ovat yhteisöllisyys, inklusiivisuus ja keskinäinen
kunnioitus.” - ”Aikido on kaikille sopiva japanilainen budolaji, jossa korostuu pyrkimys ristiriitojen ratkaisemiseen ilman väkivaltaa.”
- ”Aikidon harjoittelussa tavoitteena on jokaisen oma kehittyminen ilman kilpailua.”
- ”Suomalaisessa aikidotoiminnassa on kaikilla tasoilla sitouduttu yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen sekä puhtaaseen urheiluun.”
2. Seuralla on visio ja pitkän tähtäimen suunnitelma/strategia, joita seurataan.
Vision saavuttamiseksi on laadittu pitkän tähtäimen tavoitteet ja suunnitelma/strategia. Vision toteutumiselle voi määrittää myös tavoiteajan. Seuralla on kirjallinen toimintasuunnitelma, jossa ovat vuosittaiset tavoitteet. Visio ja toimintasuunnitelma/strategia ovat seuran nettisivuilla.
Visio = Mitä/millainen seura haluaa olla? Milloin? “Tulevaisuuden unelma”
Strategia = suunnitelma ja tavoitteet, joilla visioon päästään.
Esim.
Aikidoliiton visio: ”Aikido on Suomessa laajasti tunnettu ja harrastajamäärältään kasvava laji, jonka pariin on helppoa ja turvallista tulla mukaan. Yhdessä jäsenseurojensa kanssa Aikidoliitto tarjoaa suomalaisille mahdollisuuden fyysisten ja enkisten voimavarojensa kehittämiseen.”
Aikidoliiton tavoite: “Aikidoliitto on ottanut 2020-luvun alkuvuosien tavoitteekseen kasvattaa lajin näkyvyyttä ja tunnettavuutta ja siten edesauttaa harrastajamäärien kasvua. Aikido on harrastuksena hyvin edullinen, eikä sen aloittaakseen tarvitse myöskään olla valmiiksi kovakuntoinen. Aikidoliitto kustantaa aloittavalle harrastajalle tutustumislisenssin, johon kuuluu kattava tapaturmavakuutus.”
3. Seurataan asetettujen tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti.
Miten edellisen kohdan tavoitteiden saavuttamista seurataan/seurattiin ja päästiinkö tavoitteisiin? Miten toimintaa parannetaan havaintojen perusteella? Millaisia mittareita seuralla on tavoitteiden mittaamiseen?
Nämä riippuvat asetetuista tavoitteista. Mittareita voivat olla esim. jäsenkyselyt tai harrastajamäärien kehityksen seuraaminen jollakin aikavälillä.
4. Seuran käytössä ovat tarkoituksenmukaiset digitaaliset työkalut.
Miten digitaaliset työkalut helpottavat seuran arkea esim. jäsenrekisterit, kokouskäytännöt, ilmoittautumisjärjestelmät, tiedolla johtaminen…
Kuvataan käytössä olevat digitaaliset työkalut, jotka helpottavat seuran arkea (esim. Suomisport, MyClub, Teams/Zoom kokouksiin…)
5. Seura noudattaa Reilun pelin periaatteita, jotka konkretisoituvat
vastuullisuusohjelmassa.
Seura on tutustunut urheiluyhteisön Reilun pelin periaatteisiin ja vastuullisuusohjelmaan ja toimii niiden mukaan.
- Hyvä hallinto
- Turvallinen toimintaympäristö
- Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
- Ympäristö ja ilmasto
- Reilu kilpailu.
–
5.1. Hyvä hallinto
Seura toimii lain mukaan. Yhdistyslainmukaiset jäsenet ovat seuran ydin. Seuran toiminta on avointa ja läpinäkyvää. Toiminta herättää luottamusta ja tyytyväisyyttä, on osallistavaa ja takaa toiminnan laadun.
Seuran säännöt ovat vastuullisuuden näkökulmasta ajan tasalla. Seurassa toimitaan läpinäkyvästi ja noudatetaan sovittuja sääntöjä ja hyviä toimintatapoja. Seuralla on selkeä prosessi tilanteisiin, joissa näitä ei noudateta. Seuran taloudenpito on vastuullista.
5.2. Turvallinen toimintaympäristö
Seura edistää henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuutta. Lapset, nuoret ja aikuiset pidetään turvassa syrjinnältä, häirinnältä, kiusaamiselta, rasismilta ja epäasialliselta käytökseltä. Seuralla on selkeä toimintamalli epäasiallisiin tapauksiin puuttumiseen, sovitteluun ja seuralla on nimetty asiaan liittyvä yhdyshenkilö. Seura osallistuu pyydettäessä sovittelukeskusteluun. Seura varmistaa, että toiminta ja olosuhteet ovat turvallisia. Toimintaympäristö on kokonaisvaltaista terveyttä edistävä ja terveellisiin elämäntapoihin kannustava.
Seura luo positiivisen ja kannustavan ilmapiirin, jossa jokainen kokee olevansa arvostettu. Seuran ohjaajat ja toimijat ovat käyneet turvallisuuteen liittyviä verkkokoulutuksia (ks. esim. Et ole yksin-kampanjan materiaalit ja verkkokoulutukset). Seuran toimijat ja ohjaajat toimivat esimerkkeinä terveellisistä elämäntavoista ja päihteettömyydestä.
5.3. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
Seura on avoin ja edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua etnisestä alkuperästä, sukupuolesta, iästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, vammasta, uskonnosta tai muusta yksilöön liittyvästä ominaisuudesta riippumatta ja toimii syrjinnän ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi.
Seurassa luodaan osallistumisen mahdollisuuksia kaikille. Seurassa on huomioitu esim. harrastusten kustannuksiin sekä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia.
5.4. Ympäristö ja ilmasto
Seura tekee toimenpiteitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Tutustukaa KEKE-koutsi -aineistoon.
Toimenpiteitä voivat olla vaikkapa varustekierrätys, tilojen ja välineiden yhteiskäyttö, viestinnän sähköisyys, kimppakyydit leireille ja hyötyliikuntaan kannustaminen treenimatkoilla.
5.5. Reilu kilpailu (antidoping, kilpailumanipulaation torjunta).
Seura puolustaa ja edistää reilun kilpailun periaatteita. Kasvatetaan jäsenet toimimaan reilun kilpailun periaatteiden mukaisesti.
Esim. Aikidossa ei kilpailla. Seura on sitoutunut Aikidoliiton Reilun kamppailun ohjelmaan edistääkseen puhdasta ja reilua urheilua.
6. Seura tunnistaa toimintaympäristönsä, sen muutokset ja
mahdollisuudet sekä roolinsa toimijana.
Seura on tarkastellut omia mahdollisuuksiaan oman alueensa liikuttajana sekä toimijana ja tehnyt päätöksen, mille kohderyhmille seura haluaa tarjota toimintaa.
Todetaan perustellen kohderyhmät, joihin on päädytty.
7. Seura tunnistaa keskeiset sisäiset ja ulkoiset sidosryhmänsä, niiden
odotukset ja kerää säännöllisesti palautetta heiltä.
Sisäiset sidosryhmät: Tässä voidaan hyödyntää seuratoimijoiden, sisältäen valmentajat, osalta mm. oman seuran analyysia/seurassa toimijoiden kyselyä. Seurajohto on tietoinen urheilutoiminnan palautekyselyjen tuloksista (esim. vanhemmat/huoltajat, aikuiset harrastajat, lapset, nuoret….) ja tarvittaessa reagoi tuloksiin. Seuran hallitus on käsitellyt palautekyselyjen tulokset ja hyödyntää niitä toiminnan kehittämisessä.
Ulkoiset sidosryhmät esim. koulut, urheiluakatemia, kunta, yritykset, muut seurat ja järjestöt. Miten yhteistyö toimii?
Seurassa tehdään säännöllisesti seuratoiminnan palautekyselyjä sekä seuratoimijoille että eri harrastajaryhmille ja juniorien huoltajille. Palautekyselyt käsitellään seurassa ja tuloksiin reagoidaan. Ks. myös Olympiakomitean valmiit kyselyt.
Kuvataan, millaista yhteistyötä ulkoisten sidosryhmien kanssa tehdään ja miten yhteistyö toimii (esim. kouluvierailut, kerhotoiminta, lajikokeilut/-esittelyt, tapahtumiin osallistuminen…).
8. Seuran hallitus arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti.
Seuran hallitus arvioi omaa toimintaansa säännöllisesti vrt. hallituksen itsearviointilomake.
Esim. Seuran hallitus arvioi toimintaansa vuosittain käyttäen hallituksen itsearviointilomaketta.
Hallinto
1. Seuralla on ajantasaiset ja tarkoituksenmukaiset säännöt.
Seuran säännöt on tarkistettu säännöllisin väliajoin ja mm. oikeat nimenkirjoittajien tiedot ovat PRH:n rekisterissä. Seuran säännöt ovat vastuullisuus-, ja kurinpitonäkökulmasta ajan tasalla. Seuran jäsenluokat on kirjattu sääntöihin, ei voi olla esim. perhejäseniä. Seuran säännöt on luettavissa nettisivuilta.
Ks. esim. Olympiakomitean mallisäännöt.
2. Seuran viimeisin toimintakertomus ja tilinpäätös on hyväksytty yhdistyksen kokouksessa.
Voidaan todeta viimeisin yhdistyksen kokouksen päivämäärä, jossa nämä on hyväksytty. Dokumentit liitteenä.
–
3. Seura huolehtii jäsenluettelon ja tietosuojaselosteen ajantasaisuudesta.
Tietosuojaseloste löytyy kaikista rekistereistä ja sovelluksista, joissa seura käsittelee henkilötietoja.
–
4. Seura on hyvä työnantaja
4.1 Seura huolehtii työsuhteen perusasioista
Työsopimus on allekirjoitettu, työntekijälle on määritelty työnkuva, työajanseuranta on kunnossa, palkanmaksu toimii ajallaan ja työterveydenhoito on järjestetty.
Esim. Seuramme toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä seurassamme ole palkattuja työntekijöitä työsuhteessa.
4.2 Seura huolehtii työntekijän hyvinvoinnista
Työntekijälle on nimetty esihenkilö ja hän käy kehityskeskustelut työntekijöidensä kanssa. Esihenkilö on säännöllisesti yhteydessä työntekijöihin ja hän on tietoinen työntekijöiden hyvinvoinnista mm. työmääristä, jaksamisesta, osaamisesta ja työilmapiiristä.)
–
5. Seuralla on toimintakäsikirja
Toimintakäsikirjaan on kirjattu seuran toimintaperiaatteet, toimintatavat ja tarvittavat ohjeet sekä vastuuhenkilöiden roolit. Toimintakäsikirjan sisällöt löytyvät seuran nettisivuilta.
Ks. Olympiakomitean opas toimintakäsikirjan tekemiseen.
6. Seuran hallituksella/johdolla on vuosikello
Vuosikellosta löytyvät hallituksen/johdon vuosittaiset toimenpiteet.
Esimerkki vuosikellosta löytyy Olympiakomitean toimintakäsikirja-oppaasta.
7. Seura noudattaa rikosrekisteritaustan tarkistamisen vaativaa lakia lasten kanssa työskentelevien työsuhteisten ja vapaaehtoisten (ei pakollinen) osalta.
Laki velvoittaa rikosrekisteritaustan tarkistamisen lasten kanssa työskenteleviltä, jos heille maksetaan työstä palkkaa ja työsuhde kestää yli kolme kuukautta. Suosittelemme, että rikosrekisteritausta tarkistetaan kaikilta uusilta toimijoilta, jotka työskentelevät lasten ja nuorten kanssa.
Esim. Seuramme toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen eikä seurassamme ole palkattuja työntekijöitä työsuhteessa.
Viestintä ja markkinointi
1. Seuralla on viestintä- ja markkinointisuunnitelma
Suunnitelma sisältää viestinnän ja markkinoinnin linjaukset, jotka on johdettu toimintasuunnitelmasta. Suunnitelma voi sisältää käytettävät kanavat, kohderyhmät, käytettävissä olevat resurssit, vastuut, kriisiviestinnän ohje, viestinnän seurantakeinot / mittarit jne. Huom! Suunnitelma sisältää sekä sisäisen että ulkoisen viestinnän.
Esimerkkejä viestintäsuunnitelman sisällöistä löytyy Olympiakomitean toimintakäsikirja-oppaasta.
2. Seuralla on toimivat nettisivut
Löytyykö nettisivuilta seuran yhteystiedot, miten toimintaan pääsee mukaan, toimintaperiaatteet, toiminnan vuosikello, maksut yms.? Onko nettisivujen toimivuutta arvioitu, ollaanko niihin tyytyväisiä? Nettisivuilta löytyy Tähtiseuratunnus ja kuvaus siitä, mitä Tähtiseuratoiminta tarkoittaa.
Nettisivujen toimivuudesta ja tietojen löydettävyydestä voidaan kysyä jäsenkyselyissä.
3. Seuralla on sosiaalisen median ohjeistus toimijoille ja harrastajille
Ohjeistetaan esim. kuvien ja tekstien käytöstä ja toimijoiden tasapuolisesta näkyvyydestä sekä Tähtiseuramateriaalin käytöstä.
Ohjeistuksessa voidaan myös todeta, millaista viestintää varten eri somekanavat ovat (tarkoitus, kohderyhmät jne.).
4. Seura markkinoi aktiivisesti toimintaansa haluamilleen kohderyhmille
Millaisia markkinointikeinoja seura käyttää tavoittaakseen halutut kohderyhmät? Kenelle, mitä, miten? Miten viestitään uusille kohderyhmille ja jo mukana oleville harrastajille? Tarvitseeko joku kohderyhmä erityistoimenpiteitä markkinoinnissa?
Eri kohderyhmiä voivat olla esim. uudet harrastajat, aikuiset, nuoret, lapset…
5. Viestintä tukee uusien harrastajien mukaantuloa
Viestintä tavoittaa halutut kohderyhmät. Millä tavalla uusi harrastaja otetaan vastaan? Miten hänelle kerrotaan ryhmän ja seuran toiminnasta? Liikuntapaikalle on mahdollisimman helppo tulla: hyvät kulkuohjeet, mahdollisten kimppakyytien järjestäminen, opasteet paikan päällä, ohjeet tarvittavista välineistä…
Mistä kohderyhmästä seura tavoittelee uusia harrastajia? Miten heille viestitään? Uusilta harrastajilta voi myös kysyä palautetta viestinnän toimivuudesta.
Urheilutoiminta
Kaikille osa-alueille yhteiset laatutekijät
1. Urheilijan/harrastajan polku on kuvattu seurassa.
Kirjatussa dokumentissa näkyy mm. mitä tarjontaa seurassa on eri ikäisille ja miten siirrytään ryhmästä toiseen tavoitteen ja iän mukaan. Seuralla on ymmärrystä, mistä harrastajat/urheilijat seuraan tulevat, miten he siellä pysyvät ja mihin liikkujia tarvittaessa voi ohjata eteenpäin, jos omassa seurassa ei ole sopivaa tarjontaa.
Kuvaus mitä harjoituksia on eri ikäisille ja missä vaiheessa voi siirtyä seuraaviin tai vanhempien harjoituksiin.
2. Seuran valmennus-/ohjauslinjaus on kuvattu.
Valmennus-/ohjauslinjaus on kuvattu kirjallisessa dokumentissa. Seuran valmentajat ja ohjaajat ovat osallistuneet linjauksen tekemiseen. Seuran tulee varmistaa, että valmennuslinja siirtyy jokaisen valmentajan toimintaan tukemalla valmennuslinjan käytäntöön viemistä. Käyttäkää valmennuksen ja ohjauksen linjauksen työkalua apuna seuran linjauksen tekemiseen.
On kuvattu kuka on pääohjaaja ja millaista aikidoa harjoitellaan. Ohjauslinjaukseen kannattaa kirjata myös, millaisia toimintatapoja seuran ohjaajien halutaan noudattavan ja millaisia harjoitukset ovat.
Vuosiohjelma ja ohjaajien omat harjoitukset ovat hyvä olla olemassa.
Linkki Olympiakomitean ohjeisiin ohjauslinjauksen tekemiseen.
Innostuksesta intohimoon
1. Urheilun Pelisääntökeskustelut on käyty lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa/huoltajiensa kanssa.
Pelisääntökeskustelut tulee käydä vuosittain sekä lasten/nuorten että heidän vanhempiensa/huoltajiensa kanssa. Pelisääntökeskusteluissa huomioidaan seuran arvot, tavoitteet, toimintalinja ja tunnistetaan vastuullinen seuratoiminta. Keskusteluissa hyödynnetään Pelisääntömateriaaleja.
Sama kuin kutahtiseura-indentvauksessa.
2. Harjoitteluun, valmennukseen ja kilpailutoimintaan vaikuttavat päätökset tehdään yhdessä lasten ja nuorten kanssa.
Keskustellaan seuratoimijoiden kanssa siitä, miten lapsen ääntä voidaan kuulla, miten lapset voivat vaikuttaa harjoittelun sisältöihin ja mihin kilpailuihin he osallistuvat.
Juniorit voivat vaikuttaa harjoitusten sisältöön, esim. ehdottaa lisäharjoitteita tai toimia apuohjaajina.
3. Seura on tehnyt palautekyselyt lapsille, nuorille ja vanhemmille/huoltajille ja käsitellyt niiden tulokset.
Palautekyselyt tehdään lapsille, nuorille sekä vanhemmille/ huoltajille. Voi käyttää Olympiakomitean Seuratoiminnan palautekyselyjä tai muita vastaavia kohderyhmälle sopivia työkaluja. Ryhmän/joukkueen vastuuhenkilöt, seuran valmennuspäällikkö ja hallitus käsittelevät tulokset ja hyödyntävät niitä toiminnan kehittämisessä.
Palautekysely kaksi kertaa vuodessa on hyvä tapa.Olypiakomitean valmiit palautekyselyt löydät täältä.
Monipuolisista liikuntataidoista systemaattiseen harjoitteluun
1. Lasten ja nuorten urheilu ja liikunta on monipuolista ja kokonaisliikuntamäärää seurataan.
Miten seurataan harrastajien kokonaisliikuntamääriä? Miten tuetaan monipuolista ja riittävää liikuntaa, tuetaan systemaattista harjoittelua, ennaltaehkäistään liikaharjoittelua ja rasitusvammojen syntymistä? Mahdollistaako seura muiden lajien harrastamisen?
Ohjaajien on hyvä suositella lapsia liikkumaan muutenkin kuin salilla ja voi antaa kotona tehtäviä harjoitteita.
2. Harjoitukset ovat hyvin organisoituja.
Harjoitukset pohjautuvat seuran valmennus- ja ohjauslinjaukseen ja noudattavat kausisuunnitelmaa. Harjoituksissa varmistetaan, että kaikille tulee paljon suorituksia ja harjoitukset ovat ryhmän/ joukkueen kehitystason mukaisia.
–
3. Lapsella ja nuorella on mahdollisuus seurata omaa kehittymistään ja vaikuttaa omien kehittymistavoitteiden asettamiseen.
Lapsen fyysisten ominaisuuksien ja taitojen kehittymistä voi seurata hyödyntäen lajin testejä. Miten lapsia kuunnellaan omien kehitystavoitteiden asettamisessa?
Seurassa voi olla käytössä harjoituskertojen seurantakortit, joiden avulla juniori voi seurata omaa edistymistään. Vyökokeita on hyvä järjestää riittävän usein, jolloin vyökokeisiin valmistautuminen ohjaa junioria tavoitteelliseen harjoitteluun. Vyökokeissa saa edistyä omaan tahtiin, eikä ketään pakoteta vyökokeisiin.
Urheilulliset elämäntavat
1. Seura edistää lapsen ja nuoren hyvinvointia ja urheilullisia elämäntapoja.
Lapsen ja nuoren hyvinvointi on etusijalla. Seurassa edistetään urheilullisia elämäntapoja (lepo, ravinto, päihteettömyys, henkinen hyvinvointi, riittävä liikunta). Miten niiden toteutumista seurataan?
Harjoituksissa suositellaan terveellisiä elämäntapoja. Esim. kerrotaan terveellisen syömisen, levon ja liikkumisen eduista. Leirien yhteydessä ravinnon ja levon merkityksestä on erityisen hyvä käydä keskustelua (esim. riittävä syöminen, terveelliset välipalat, yöuni…). Ohjaajat näyttävät esimerkkiä omalla toiminnallaan.
2. Vanhemmille/ huoltajille on viestitty liikkumisen kokonaismäärästä, monipuolisen harjoittelun merkityksestä, urheilullisista elämäntavoista ja lasten/nuorten kehityseroista.
Miten vanhempien/huoltajien kanssa on keskusteltu näistä asioista?
Voidaan keskustella esim. pelisääntökeskustelun yhteydessä tai viestiä kotiin esitteillä.
3. Mukana olevat aikuiset toimivat esimerkillisesti ja huolehtivat turvallisesta ympäristöstä.
Käyttäytyvätkö toiminnassa mukana olevat aikuiset esimerkillisesti ollessaan mukana seuran tilaisuuksissa ja kilpailumatkoilla? Toimivatko aikuiset seuran arvojen mukaisesti ja luovat turvallisen toimintaympäristön. Voitte hyödyntää Urheilun Pelisäännöt -materiaaleja.
Esim. Ohjaajat eivät käytä energiajuomia, nikotiinituotteita tai alkoholia harjoitussalilla tai sen läheisyydessä tai leirimatkoilla.A
4. Antidopingasiat tutuiksi.
Seura ymmärtää kasvatuksellisen vastuunsa puhtaan urheilun edistämisessä. Onko nuorten kilpaurheilijoiden kanssa keskusteltu antidopingasioista?
Aikidoliiton jäsenseurat ovat sitoutuneet Aikidoliiton Reilun kamppailun ohjelmaan, joka löytyy liiton materiaalisalkusta. Puhtaasti paras -verkkokoulutus on suositeltava kaikille ohjaajille.
Harrastaminen ja kilpaileminen
1. Seura tarjoaa eri tavalla kehittyneille/motivoituneille harrastajille vaihtoehtoja harrastamiseen.
Minkälaisia erilaisia mahdollisuuksia seura tarjoaa lapsille ja nuorille harrastamiseen ja kilpailemiseen?
Seuran eri harrastajaryhmien tarjonta on kuvattu (eri-ikäiset/-tasoiset) ja pohdittu, millaiset ryhmät ovat tarkoituksenmukaista.
2. Harrastaminen ja kilpaileminen on innostavaa ja arvokasta.
Miten harrastaminen ja kilpaileminen pidetään lapsille innostavana lapsen etu huomioiden? Miten lasten urheilussa näkyy ilo? Miten osoitetaan, että on arvokasta harrastaa myös ilman kilpailemista.
Aikidossa ei kilpailla, joten harrastaminen itsessään on arvokasta. Voidaan kuvata, miten harjoitukset pidetään junioreille innostavina.
3. Kilpailuihin osallistuminen.
Onko seurassa toimintatapa, miten päätetään mihin kisoihin ja turnauksiin osallistutaan? Kuunnellaanko näissä asioissa vanhempia/huoltajia ja lapsia? Onko kaikilla halukkailla mahdollisuus osallistua kilpailuihin? Mikäli seurasta osallistutaan kansainvälisiin kilpailuihin, seura tekee linjauksen lasten osallistumisesta niihin.
Esim. Aikidossa ei kilpailla. Ei koske seuraamme.
4. Tasojoukkueiden/-ryhmien muodostaminen.
Mikäli seurassa on tasojoukkueita/-ryhmiä, miten ne muodostetaan? Onko ryhmien muodostamisen käytännöistä sovittu etukäteen ja ovatko periaatteet kirjattu? Onko tasoryhmien muodostamisesta tiedotettu perheitä? Onko kerrottu, miten ryhmistä toiseen siirtyminen on mahdollista? Miten valmentajaresurssit eri joukkueille on jaettu?
Onko seurassa erilaisia ryhmiä esim. eri-ikäisille tai eritasoisille harjoittelijoille?
5. Kilpailufiilikset ja palautteet kilpailusta.
Kuullaanko seurassa lasten palautteita kilpailuihin osallistumisesta? Miltä kilpaileminen lapsista tuntui ja miten tyytyväinen lapsi on omaan suoritukseen? Kilpailujen onnistumisen arvioinnissa huomio tulisi olla suorituksen arvioinnissa, ei tulosluettelossa.
Esim. Aikidossa ei kilpailla. Ei koske seuraamme.
Seuran ihmiset
Voimavarat
1. Seurassa kartoitetaan erilaisten toimijoiden tarve, roolit ja vastuunjako
Seurassa on arvioitu, millaisiin tehtäviin tarvitaan henkilöitä nyt ja lähitulevaisuudessa. Miten tehtävien jakaminen heidän kesken toimii ja onko tehtävien kuormittavuus sopiva?
Seuran hallinnolliset tehtävät sekä ohjausvastuut on jaettu usealle eri henkilölle. Tarvittavien henkilöiden toimenkuvat on avattu seuran toimintakäsikirjassa tai vastaavassa dokumentissa, josta ne ovat luettavissa. Tehtävät on jaettu tasaisesti usean henkilön kesken, jotta esimerkiksi seuran puheenjohtaja tai tietyt yksittäiset aktiivit eivät kuormitu liikaa.
2. Seurassa on toimintatapa, miten uusia toimijoita löydetään riittävästi eri rooleihin
Seurassa kysytään jäsenistön kiinnostusta toimia eri tehtävissä sekä halukkuutta antaa omaa osaamistaan seuran käyttöön. Seura pyrkii rekrytoimaan uusia toimijoita myös seuran ulkopuolelta.
Tarvittaessa tehtäviä ulkoistetaan, esimerkiksi kirjanpito tai nettisivujen tekeminen saatetaan teettää ulkopuolisella.
Esim. Seuran toiminta perustuu vapaaehtoisten aktiivisuuteen seuran hallinnossa sekä ohjaajissa. Aktiivisista harjoittelijoista kysytään kiinnostusta eri tehtäviin, ja hyödynnetään seuran aktiivitreenaajien osaamista ja vahvuuksia eri aloilta.
3. Seurassa on toimintatapa, miten uudet toimijat perehdytetään toimintaan
Miten seurassa perehdytetään toimijat uuteen tehtävään ja kenen vastuulla perehdytys on? Seura varmistaa vastuuhenkilöiden tietämyksen seuran toiminnasta.
Esim. Seuran eri toimijoiden tehtävän kuvaukset ovat kirjattuna toimintakäsikirjassa. Tehtävään perehdytyksestä vastaa pääasiassa edellinen tehtävässä toiminut henkilö tai seuran hallitus. Hallituksella on hyvä käsitys eri tehtävissä toimivien henkilöiden toimenkuvasta ja tehtävien sisällöstä. Seura kouluttaa tehtävään tarvittaessa esim. Aikidoliiton koulutusten kautta.
4. Seurassa on kirjallisesti määritelty eri vastuuhenkilöiden ja toimielinten toimenkuvat ja vastuut.
–
Eri henkilöiden vastuut on kirjattu seuran nettisivuille ja toimintakäsikirjaan
5. Seuran ohjaajat ja valmentajat sekä muut seuratoimijat ovat koulutettuja ja heidän osaamisen kehittäminen on suunnitelmallista ja sitä tuetaan.
Miten varmistetaan seuratoimijoiden osaamisen kehittyminen?
Onko seuralla olemassa rekisteri seuran ohjaajista ja valmentajista ja heidän koulutustasostaan.
Miten seurassa varmistetaan ohjaajien ja valmentajien osaamisen kehittyminen?
Ohjaajien ja valmentajien osaamista voidaan kehittää kannustamalla osallistumaan koulutuksiin. Hyviä koulutuksia kaikille ohjaajille ja valmentajille ovat Aikidoliiton VOK-koulutukset sekä Vastuullinen valmentaja – verkkokoulutus. Suositellaan, että kaikissa harjoitusryhmissä on vähintään yksi ensiaputaitoinen. Suositellaan, että lasten ryhmissä on paikalla yksi täysi-ikäinen ohjaaja tai muu täysi-ikäinen henkilö 10 lasta kohden.
6. Seurassa kiitetään ja palkitaan toimijoita.
Millainen kiittämiskulttuuri seurassa on ja miten toimijoita palkitaan?
Esim. Seura järjestää kerran vuodessa pikkujoulut. Pikkujoulujen yhteydessä seura tarjoaa jäsenistölle pientä purtavaa, ja lisäksi palkitaan seuran ohjaajia ja aktiivisia toimijoita kiittämällä heitä pienellä lahjalla. Junioriharjoittelijoista valitaan vuoden treenaaja, ja hän saa kiitokseksi aktiivisesta treenaamisesta tms. perusteesta Aikidosta kertovan kirjan.
Yhteisöllisyys
1. Seuralla on tunnistettava identiteetti, josta seura on ylpeä.
Miten seura on rakentanut omaa identiteettiään ja seurakulttuuriaan?
–
2. Seura panostaa yhteisöllisyyteen ja mahdollistaa jäsenten vaikuttamisen yhteiseen tekemiseen.
Miten jäsenet pääsevät vaikuttamaan seuran yhteisöllisyyteen? Miten seurassa mahdollistetaan yhteisöön kuulumisen kokemus jokaiselle mukana olevalle esim. kohtaamisten ja tapahtumien kautta? Millainen ilmapiiri seurassa on osallistujien mielestä? Mitä positiivisen ilmapiirin kehittämiseksi tehdään seurassa?
Esim. Seurassa on aktiivista leiritoimintaa, ja leirien järjestelyssä tarvitaan aina lisää käsiä. Seuran toiminta on vapaaehtoisperusteista, ja perustuu jäsenten aktiivisuuteen. Seuran jäsenet pystyvät harjoituksissa matalalla kynnyksellä keskustelemaan ohjaajan kanssa ja esittämään toivomuksia harjoitusten sisällöistä tai kysymään askarruttavia asioita. Seurassa järjestetään vuosittain palautekysely, jonka kautta jäsenet voivat osaltaan vaikuttaa seuran asioihin.
3. Seura tarjoaa harrastajille mahdollisuutta osallistua monipuolisesti seuran toimintaan.
Miten seura mahdollistaa osallistumisen seuran toimintaan toimijana, kannustajana, vaikuttajana sekä antaa mahdollisuuden jakaa ja kehittää osaamistaan?
Esim. Kevätkokouksessa valitaan seuran hallitus, ja kokouksessa kuka tahansa seuran jäsen pääsee vaikuttamaan.
4. Nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa seuran toimintaan yhdenvertaisesti aikuisten kanssa.
Miten nuorten ajatuksia otetaan huomioon seuran toiminnassa ja millaisia mahdollisuuksia nuorilla on vaikuttaa seuran toimintaan? Esim. nuoristoimikunta, nuoret mukana hallituksessa, tapahtumien suunnittelussa, viestinnässä yms.
Esim. Junioreille on oma palautekysely, jossa kysytään sekä huoltajan että juniorin mielipiteitä. Junioreiden huoltajat kutsutaan kerran vuodessa käymään dojolla yhteiseen harjoitukseen junnujen kanssa, ja he pääsevät tutustumaan seuran ohjaajiin ja junnutoimintaan. Juniorien toiveita harjoitusten sisällöissä kysytään ja kuunnellaan, ja nuorilla on mahdollisuus myös halutessaan toimia apuohjaajina harjoituksissa.
Aineelliset resurssit
Talous
1. Seuralla on talousohjesääntö.
Talousohjesäännössä määritellään eri hallintoelinten ja toimihenkilöiden tehtävät ja vastuut yhdistyksen taloudenhoidossa.
Olympiakomitean materiaaleissa seuroille on valmis kattava pohja esimerkillisestä talousohjesäännöstä. Siitä voi ottaa mallia ja soveltaa oman seuran toimintaan. https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2020/10/talousohjesaanto_pohja_seuroille.docx
2. Seuran talous ja taloushallinto on hyvän hallinnon mukaista
Seuralla on käytössä nykyaikaiset taloushallinnon välineet, seuran rahaliikenne on ajan tasalla (laskut, verot, budjetointi, tilinpäätös….) ja seuran tulot ja menot ovat tasapainossa. Käyttääkö seura sähköisiä taloushallintajärjestelmiä, miten jäsen- ja toimintamaksu kerätään esim. Suomisport. Onko seuralla käytössä yhden tilin malli?
Seuran rahaliikenteestä vastaa vastuullinen henkilö ja tilinpäätös yms. ovat hoidettu aina ajoissa. Jäsenmaksuasioista pidetään huolta ja niiden toteutus on selkeästi tiedotettu seuran jäsenille ajoissa. Jäsen- ja harjoittelumaksujen keräämiseen voidaan käyttää esim. Suomisportia. Tyypillisesti tämä toteutuu monessa aikidoseurassa.
3. Seuran talous on suunnitelmallista
Seuran varallisuus ja velat ovat tasapainossa ja seura on varautunut riskeihin. Mistä kuluja syntyy? Mistä tuotot tulevat? Talous on ennustettavaa ja linjassa toimintasuunnitelman kanssa.
Toimintasuunnitelmassa määritellään budjetti ja tavoitteet. Näiden mukaan myös toimitaan ja toteutetaan taloutta. Aikidoseuran menoja ovat muun muassa tilavuokrat, tulevat leirit ja hankinnat. Tulot muodostuvat yleensä leirituotoista, jäsenmaksuista ja kunnan rahoituksesta.
4. Seura on määritellyt toimintansa rahoituksen muodot
Seura on hinnoitellut toiminnan oikein. Rahanhankintamuotoja esim. jäsenmaksut, yhteistyökumppanit, rahankeräys, kaupallinen toiminta, julkinen/kunnallinen rahoitus. Rahanhankinnan vastuut ja roolit on sovittu.
Seura pyrkii ratkaisuihin, jotka edistävät edullista harrastamista, kuten hankerahoitus ja erinäiset keruukampanjat.
5. Seura noudattaa maltillisuutta osallistujien kustannuksissa
Seura pyrkii hillitsemään kustannuksia. Onko seuralla toimintatapa vähävaraisten tukemiseen?
Suurin osa aikidoseuroista on voittoa tavoittelemattomia yhdistyksiä, joissa opetetaan vapaaehtoisvoimin. Siis kulut ovat lähtökohtaisesti melko matalat. Mitä muita keinoja seuralla on kustannusten hillitsemiseen? Esim. junnukummi-toiminta ja alennusryhmät.
Olosuhteet
1. Seuran käytössä olevat olosuhteet ja välineet ovat tarkoituksenmukaiset, riittävät ja turvalliset.
–
Harjoitteluvälineistä huolehditaan hyvin ja varmistetaan, että ne ovat ehjiä ja siistejä. Tarvittaessa tehdään uusia hankintoja. Harjoitustilojen turvallisuudesta ja siisteydestä vastaavat henkilöt ovat tiedossa. Havaitut puutteet korjataan tai ilmoitetaan mahdollisimman pian.
2. Seura varmistaa, että olemassa olevia tiloja ja välineitä käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.
Seura huolehtii tilojen ja välineiden käytön optimoinnista ja joustavuudesta niiden osalta. Seura on proaktiivinen tilojen hankkimisessa ja käytössä (esim. kunnan tilat).
–
3. Seura on aloitteellinen olosuhteiden kehittämistyössä ja toimii tarvittaessa yhteistyössä muiden olosuhteista vastaavien tahojen kanssa.
Seura tuntee kunnan liikuntapaikkasuunnitelman ja on tarvittaessa mukana suunnittelussa ja pyrkii vaikuttamaan päätöksentekoon.
Esim. Seura osallistuu kunnan järjestämiin toimijaseminaareihin ja on mukana päättämässä yhteisistä asioista.
